maanantai 10. maaliskuuta 2014

Berliini 2014


Matkailuvuosi 2014 korkattiin käyntiin Berliinin reissulla tammikuussa. Ensimmäisellä reissulla vuotta aiemmin tykästyimme kaupungin edulliseen hintatasoon ja helppouteen. Sen reissun hyväksi todettua H10-hotellia emme vaihtaneet, vaikka muun muassa Pullman Berlin Schweizerhof houkutteli pitkään halvemmalla hinnallaan. Lennot olivat Finskin Tampere – Helsinki – Berlin jostain tarjouksesta. 

Tegeliltä matkasimme bussilla keskustaan, mutta bussin valinnassa sattui pikku moka, kun hyppäsimme X9:iin X109:n sijaan. Matkalla keskustaan maisemat alkoivat näyttää oudoilta, mutta loppujen lopuksi ylimääräistä kävelyä hotellille tuli vain pari korttelin väliä lisää. Saimme huoneen jo kymmenen jälkeen aamulla, vaikka respan neiti ystävällisesti huomauttikin, että check-in olisi normaalisti kello 14:sta eteenpäin.

Matkaa varten ei ollut paljoa ennakkosuunnitelmia, paitsi ostokset ja kauppojen kiertely oli tarkoitus hoitaa mahdollisimman pitkälle perjantaina. Tämän pohjalta kiertelimme kauppoja, kuten Karstad Sport, Karstad, Saturn, Desigual ja C&A. Poikesimme ohimennen myös Kaiser-Wilhelm-Gedächtnis-Kirchessä.


Lounasta haukattin Zoologischer Gartenin rautatieaseman vieressä Curry 36:ssa. Loistava currywurst-annos ja iso olut eivät paljoa lompakkoa rasittaneet. Kotiintuomisiksi ostimme vielä pullon kioskin omaa currykastiketta.

Rossmannissa käynnin jälkeen ostokset oli pakko välillä kantaa hotellille ja sitten jatkoimme kaupoille Edekaan.

Lähdimme illan viettoon kebab- ja currywurst-kioskien kautta. Kävelimme Savignyplatzin viereen Dicke Wirtiniin, joka todettiin jo aiemmalla reissulla mukavaksi paikaksi. 


Paikka oli aika täynnä ja jäimme tiskin viereen istumaan. Yritin maksaa baarimikolle ensimmäisiä, mutta hän totesi ”älkään vielä maksako, kait otatte toisetkin..”. Hän piti kirjaa pieneen vihkoonsa ja illan päätteeksi loppusumma oli 28 euroa. Kahdelta. Koko ilta. Hämmentävää.


Lauantaiaamu käynnistettiin H10:n hyvällä aamiaisella - aamiaiskuohuviinejä unohtamatta. Päivälle oli päätetty ohjelmaksi käydä Deutsches Technikmuseumissa lupauksella, ettei siellä mene montaa tuntia.
Hotellin kulmalta pääsi suoraan metrolla museon lähelle. Käveltävää jäi muutama sata metriä. 

Museo on iso ja kokoelmia näytti olevan joka lähtöön, mutta keskinäisen sovun vuoksi vierailu rajattiin merenkulun, ilmailun ja autojen osastoihin ja rautatiet tulivat bonuksena päälle. 


Minulle museon kiinnostavinta antia olivat lentokoneet ja ilmailu. 



Pikkukloppina luetut ilmojen korkeajännitykset palautuivat mieleen kun pääsin ihmettelemään Messerschmitt Bf 109:ä ja Bf110:ä sekä JU-87 Stukaa (vaikka sen kunto muistuttikin lähinnä raatoa). 



Paria ilmaluosaston kerrosta olisi voinut ihmetellä pidempääkin, mutta kellon tuijottelu alkoi tuoda säröä sopuun. Katsastimme veturihallit vielä pikaisesti ja kävelimme viereiseen kortteliin katsomaan autohallin kulkupelit.




Museolta lähdimme kohti Alexanderplatzia, joka jäi edellisellä reissulla pimeyden yllätettyä hieman hahmottamatta. Junan ikkunasta huomasimme ostoskeskuksen vähän ennen Alexanderplatzin asemaa ja käytyämme viereisessä Kaufhofin tavaratalossa, kävelimme näkemällemme ostoskekukselle. Sieltä löytyi muun muassa nelikerroksinen Media Markt.


Alkoi olla jo myöhäinen lounasaika, joten matkustimme ratikalla Hackescher Marktille. Tiesimme Brauhaus Lemken listalta löytyvän panimon omien tuotteiden lisäksi kaivattua Flammküchenia, joten suuntasimme sinne syömään. 





Lemkessä vierähti tovi ja paluumatkan hotellille kruunasi vesisade.

Sunnuntain aamupalalla (kyllä, taas myös kuohuviiniä) käytiin kiireettä ja sitten vuorossa oli aina niin ihana matkalaukkujen pakkaaminen ja painojen optimointi. Kun saimme laukut kuntoon, luovutimme huoneen ja jätimme laukut säilytykseen hotellille.
Lähdimme metrolla kohti Kochstrassea ja Checkpoint Charlieta. Keskellä katua oleva koppero oli hienoinen pettymys, vaikken siltä kummempia odottanutkaan. 



Paikka oli nopeasti nähty ja samoin lähellä oleva muuria esittelevä näyttely. 


Seurailimme katuun merkittyä muurin linjaa Trabant-museon ohi vanhalle Gestapon ja SS:n pääkallopaikalle, Topographie des Terrorsille. Suurta tonttia reunusti vielä pätkä Berliinin muuria ja sen vieressä kulki muutoin puretun rakennuksen kellarirakennelmia. Taustalla kadun toisella puolen on Detlev-Rohwedder-Haus, jossa toimi sodan aikana Ilmailuministeriö. Talo oli valmistuessaan Euroopan suurin toimistorakennus.



Topographie des Terrorsin näyttelyrakennus oli keskellä tyhjää kivimurskalla päällystettyä tonttia. Näyttely oli varsin mielenkiintoinen ja se esitti asiat kaunistelematta kaikkine teloituskuvineen. Näyttelyn kuvat vetivät miehen ja naisen hiljaiseksi.


 
Näyttelystä jatkoimme matkaa kävellen Martin-Gropius-Baun ohi Potzdamerplatzille ja siitä metrolla kohti Eberswalder Strassea, jossa oli tarkoituksena käydä syömässä kehutun Konnopke´s Imbissin currywurstit. 




Lounasreissusta tuli hukkareissu - snagari oli kiinni, koska oli sunnuntai. Pyyhkäisimme Alexanderplatzille ja otimme nestemäiset leivät aseman pubissa. 


Hotellille palatessa söimme Curry 36:ssa ja nappasimme vielä ruokajuomat hotellin vieressä Alt-Berliner Biersalonissa. 


Noukimme laukut säilytyksestä ja kävellimme takaisin Ku'dammin varteen bussipysäkille. Tällä kertaa bussi oli oikea ja kentälle pääsiin ilman säätämistä. Kentällä suoritettiin perinteiset ostosrituaalit ja noudin ennakkoon tilaamani 'tuotteet' kaupan noutopisteestä.
Vaikka oli tammikuun alkupuoli, sää suosi lauantai-illan vesisadetta lukuunottamatta. Hintataso oli kohdillaan ja Berliini oli edelleen kiva kaupunki. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin kolmatta kertaa odotellessa...