Pariisi 19.-22.3.2010
Alkusysäys keväiseen Pariisin reissuun tapahtui taas Stockan syksyisillä Hulluilla päivillä, kysymyksellä ”Mennäänkö Pariisiin?” Asiaa ei kovin montaa minuuttia harkittu ja kun mieleiset lennotkin löytyivät, oli homma hotellia vaille selvä. Hotellia googleteltiin hetki ja jostain sattui silmiin 9 Hotel, jota mainostetaan pienenä boutique hotellina. Sijainti 9. Ja 10. kaupungin osien rajamailla, Cadetin ja Poissonnièren aseman välissä vaikutti hyvältä. Hotelli oli ok ja huone oli pieni kuten Pariisissa yleensäkin. Aamiainen oli kuitenkin monipuolinen ja henkilökunta ystävällistä.
Matkan teemana oli ’Ilman Museoita’ ja tuosta pidettiin kiinni koko reissu. Näimme paljon paikkoja, mutta ennen maksaneet ensimmäistäkään pääsymaksua mihinkään nähtävyyksiin tai jonottaneet mihinkään. Ennen matkaa harkittiin oliko Versaillesiin pitänyt uhrata päivä, mutta ajatuksesta luovuttiin.
Sääennusteet eivät olleet erityisen lupaavia ja päivitystä Meteo Francen ja Le Monden sääsivulta otettiin tiuhaan. Maaliskuu on epävakaista aikaa Pariisissa ja se huomattiin. Välillä oli pilvistä, välillä aurinkoista, välillä 18-19 astetta lämmintä, välillä 10 asteen pintaan ja kolea tuuli ja pari kertaa takit kastuivat kun ei viitsitty kaivaa sateenvarjoja repusta.
Perjantai 19.3.
Kone laskeutua aikataulussa Charles de Gaullelle ja RER-junaan päästiin aika nopeasti vaikka lippuautomaateilla sai hetken jonottaa.
Saimme huoneen heti kun pääsimme hotellille kello yhdentoista maissa. Lounasta lähdettiin etsimään lähes saman tien, lähistöllä oli useampaan lähtöön ruokapaikkoja ja valitsimme kiinalaisen ”valitse ja punnitse paikan”. Kaksi turhankin suurta annosta oluiden kanssa maksoi yhteensä 16,-
Lounaan jälkeen lähdimme kaupungille kiertelemään, mutta ensimmäinen sightseeing kehiteltiin itse, kun Poissonierèn metroaseman lippuluukku oli kiinni emmekä tajunneet että 3:n päivän liput olisi voinut nykyään ostaa myös automaatista. Kävelimme viereiselle Cadetille, missä ei ollut luukkua lainkaan ja sieltä vielä Le Peletierille, missä ystävällinen infon mies näytti kuinka liput saa automaatista.
Metrolla ajeltiin joen toiselle puolelle St-Médardin kirkolle.
Kirkko on käymisen arvoinen paikka jos käy Rue Mouffetardilla. Kirkko on rakennettu 1400-1700 luvuilla.
Rue Mouffetard alkaa kirkolta ja jatkuu pohjoiseen kohti Citéä.
Kadulla on viini-, juusto, suklaa- ja ruokakauppoja sekä ravintoloita ja kahviloita.
Kun katua kävelee pohjoisen ja sopivassa välissä oikaisee itään Rue Mongelle, pääsee ensimmäisen vuosisadan roomalaiselle amfiteatterille Arènes de Lutècelle.
Nykyään gladiaattoritaisteluiden sijaan paikalla potkitaan palloja ja heitetään kuulaa sekä istuskellaan seuramassa muiden puuhia.
Teimme kuten muutkin ihmiset, istuimme ja katselimme muiden puuhia sekä nautimme hieman ’eväitä’.
Areenalta käveltiin Pariisin suurelle moskeijalle, johon ei päässyt sisälle sillä kertaa.
Kurkistimme moskeijan kahvilaan, joka oli sen verran täynnä ettei sinne jääty istumaan. Kävelimme kasvitieteellisen puutarhan, Jardin des Plantes,
läpi ja jatkoimme metrolla matkaa kaupungin toiselle laidalle.
Bir Hakeimin asemalta pääsee Ile aux Cygnesin saarelle, joka on pitkä ja kapea saari Eiffel tornin lounaispuolella.
Saaren lounaiskärjessä seisoo vapaudenpatsas joka pystytettiin Pariisiin vuotta ennen täysikokoisen New Yorkin patsaan pystytystä (joka on muuten ranskalaisten suunnittelema).
Kävelymatkalla metrolle silmiin sattui Monoprix, mistä haettiin täytetyt patongit välipalaksi ennen matkaa seuraavalle etapille. Menimme Trocadérolle tarkoituksena käydä Passyn hautausmaalla. Kartasta ei oikein selvinnyt missä päin portti on, joten arvoimme oikean ja kävelimme väärään suuntaan… Palasimme alkuruutuun ja lähdimme vasemmalle mistä portti löytyi. Tosin se oli suljettu, olimme myöhästyneet muutaman minuutin.
Kello oli sen verran paljon ettei maksanut vaivaa lähteä etsimään auki olevia kirkkoja tai muita paikkoja, joten suuntasimme Frog & Rosbifiin, ’Sammakkobaariin’. Pubin olutpassiin oli kertynyt kahdentoista vuoden aikana 22 leimaa, joten puuttuvat kolme hankittiin nopeasti ja - dadaa- pöydässä oli kohta 2,3L kannu Parislyticia.
Hassua että pienen paperin palan antaminen pois tarjoilijalle aiheutti hieman tyhjän olon. Kun sain passin vuonna -97 tai -98, luulin etten ikinä saisi sitä täyteen, leimoja tuli 1-3 per matka. Kun lappu kuitenkin kulki aina mukana pienen karttakirjani välissä ja se tuntui aina olevan voimassa, alkoi lapun täyttyminen tuntua mahdolliselta. Luulin jo että saatuani lapun täyteen voisin vaihtaa pubia, mutta ei… Uusi lappu odottaa leimoja ja näyttää siltä että ainakin neljä viisi kertaa Pariisissa ja ’Sammakkobaarissa’ on vielä käytävä.
Paluumatkalla hotellille satoi vettä sen verran että takit kastuivat hieman.
Lauantai 20.3.
Aamu alkoi sateisena ja mielessä kävi jo, että pitääkö sääennuste sittenkin paikkaansa. Se oli luvannut lähes koko ajaksi sadetta tai sateen mahdollisuutta. Sade kuitenkin loppui hotellilta lähtöön mennessä ja pääsimme kuivina Passyn hautusmaalle. Emme huomanneet karttaa portin pielessä ja ainoat haudat mitä varsinaisesti etsimme olivat säveltäjä Claude Debussyn ja impressionisti Edouard Manet’n.Manet löytyi hakemalla, mutta toista ei.
Sen sijaan löytyi muuan muassa Persian shaahin tyttären prinsessa Leilan hauta,
kenraaleja, politiikkoja ja yritysjohtajia. Osaa haudoista oli ajan hammas purrut oikein kunnolla,
osa näytti kuin edellisenä päivänä kiillotetuilta.
Kierroksen jälkeen vilkaisimme Eiffeliä Trocadérolta, mutta kiusaannuimme pian kaupustelijoista.
Jatkoimme matkaa kohti Val de Grâcea. Kävellessä metrolta kirkolle, löysimme mukavan näköisen ruokatorin kadunvarresta,
toria katseltiin oikein kahteen kertaan, koska huomasimme kävelleemme korttelin välin harhaan. Kun Val de Grâce löytyi, jäi kirkko kuitenkin sisäpuolelta katsomatta.
Meillä oli lieviä kommunikaatio-ongelmia henkilökunnan kanssa, kun emme saaneet selville mihin aikaan tai minä päivänä kirkkoon pääsee maksamatta viereisen museon pääsylippua. Tyydyimme katselemaan rakennusta ulkoa päin ja jatkoimme matkaa latinalaiskortteleille päin.
Ostimme muutaman kirjan Gibert Josephilta ja jatkoille lounaalle Rue Mouffetardille. Söimme lounaan pitkällä kaavalla La Vieille Tour ravintolassa ja hintaa koko lystille tuli 56 euroa viinipullon kanssa. Alkupaloiksi oli jänisterriiniä ja roquefort-salaattia, pääruuiksi karitsaa ja naudan takapaistia ja jälkiruuiksi creme brulée ja creme caramel.
Lounaan jälkeen veimme ostokset hotellille ja lähdimme Montmartrelle. Ylös mäelle noustiin köysiradalla,
koska metrolippu käy myös siihen ja sillä tapaa välttää pahimmat kaupustelijat mäen juurella. Kävimme ensin vanhassa Saint Pierre de Montmartren kirkossa.
Kirkko on 1100-luvulta, mutta se tuhottiin Ranskan vallankumouksen tiimellyksessä ja korjattiin 1800-luvulla.
Seuraavaksi kävimme Sacre Couerissa.
Kuoro lauloi kauniisti ja kirkossa oli reilusti väkeä. Kirkolta siirryimme takaisin maallisempien asioiden pariin kirkon portaille missä nuoret lauloivat covereita kitaran säestyksellä ja alempana porukka tanssi.
Istuimme kuuntelemassa illan hämärtymiseen saakka juustojen ja punaviinin kera.
Lähtiessämme kohti Place de la Tetreä alkoi sataa ja kierros aukion kautta oli aika nopea. Ennen metroon menoa pidettiin nopea tekninen tauko baarissa. Pigallen seudulta jatkettiin Trocadérolle katsomaan Eiffelin välkkymistä. Torni kimalteli entiseen malliin, mutta vesisade hieman latisti fiilistä.
Tarkoituksena
oli poiketa vielä yksillä Rue St-Denisin alkupäässä, mutta baarit
olivat tupaten täynnä Englanti – Ranska jalkapallopelin vuoksi.
Iltapalaksi ostettiin paniinit ja sitten lähdettiin hotellille.
Rakennus oli yllättävän komea ja iso. Katselimme sitä edellisenä iltana Sacre Couerin rappusilta ja mietimme, mikä kirkko se mahtoi olla, aamulla asia selvisi hotellin suuresta seinäkartasta.
Kirkolta käveltiin Gare du Nordille,
missä vilkaistiin myös itse asemahallia ja luotijunia.
Matka jatkui St-Germain-des-Prés kirkkoon.
Eri tyylejä sekottavasta vanhasta kirkosta jäi edellisellä käynnillä vain hämärä mielikuva, joten nyt tuli katseltua enenmmän ympärilleen.
Seuraavana vuorossa oli St-Sulpice.
Ennen varsinaista kirkkoa, kävimme kurkkaamassa alakerrassa olevaa ilmeisesti ortodoksien rukoushuonetta. Kirkossa oli messu menossa joten kirkkoa ei päässyt kiertelemään kunnolla. Kirkko oli edelleen ulkoa osin paketoituna rakennustelineisiin, joten täytyy taas joskus käydä katsomassa josko sen näkisi kokonaisuudessaan.
Kirkkokierroksesta pidettiin taukoa Luxembourgin puistossa pienen piknikin merkeissä, sää vaan oli melko kolea.
Puistossa riitti lenkkeilijöitä, taichin harrastajia ja ulkoilijoita.
Kierros jatkui Pantheonille
ja siitä St-Etienne-du-Montille,
joka oli tietysti kiinni juuri silloin. Kirkko on hieno ja jo aiemmin nähty, mutta olisin halunnut käydä kuvaamassa sitä uudestaan.
Kartan avulla läheltä löytyi pikkuriikkinen St-Ephrem, joka on syyrialaisen seurakunnan kirkko.
Matka jatkui kävellen latinalaiskortteleille syömään. Taas syötiin lounas pitkällä kaavalla, alkupaloina oli juustopiirasta ja sipulikeittoa, pääruokina juusto-peruna-pekonipaistosta ja taimenta pinaatilla,
jälkiruokina taas creme brulée ja creme caramel. Viinipullon kanssa lysti maksoi 51 euroa Saveurs de Savoie ravintolassa.
Sitten lähdimme etukäteen suunnitellulle käynnille Picpusin hautasmaalla kaupungin itälaidalle. Retken suunnittelu ilmeisesti petti jossain vaiheessa, koska paikka oli suljettu sunnuntaisin ja maanantaisin.
Hautausmaan puinen portti, mistä yli 1300 giljotiinin uhria kuljetettiin joukkohautoihin, kuitenkin nähtiin.
Palasimme Hotel de Villelle
ja sieltä BHV tavarataloon hankkimaan tuliaisia. BHV:ssä oli menossa kuuden päivän alennusmyyntien viimeinen päivä ja sen huomasi väen määrästä.
Sunnuntai 21.3.
Ensimmäisenä paikkana hotellin jälkeen oli muutaman sadan metrin päässä oleva Saint-Vincent-de-Paul kirkko.Rakennus oli yllättävän komea ja iso. Katselimme sitä edellisenä iltana Sacre Couerin rappusilta ja mietimme, mikä kirkko se mahtoi olla, aamulla asia selvisi hotellin suuresta seinäkartasta.
Kirkolta käveltiin Gare du Nordille,
missä vilkaistiin myös itse asemahallia ja luotijunia.
Matka jatkui St-Germain-des-Prés kirkkoon.
Eri tyylejä sekottavasta vanhasta kirkosta jäi edellisellä käynnillä vain hämärä mielikuva, joten nyt tuli katseltua enenmmän ympärilleen.
Seuraavana vuorossa oli St-Sulpice.
Ennen varsinaista kirkkoa, kävimme kurkkaamassa alakerrassa olevaa ilmeisesti ortodoksien rukoushuonetta. Kirkossa oli messu menossa joten kirkkoa ei päässyt kiertelemään kunnolla. Kirkko oli edelleen ulkoa osin paketoituna rakennustelineisiin, joten täytyy taas joskus käydä katsomassa josko sen näkisi kokonaisuudessaan.
Kirkkokierroksesta pidettiin taukoa Luxembourgin puistossa pienen piknikin merkeissä, sää vaan oli melko kolea.
Puistossa riitti lenkkeilijöitä, taichin harrastajia ja ulkoilijoita.
Kierros jatkui Pantheonille
ja siitä St-Etienne-du-Montille,
joka oli tietysti kiinni juuri silloin. Kirkko on hieno ja jo aiemmin nähty, mutta olisin halunnut käydä kuvaamassa sitä uudestaan.
Kartan avulla läheltä löytyi pikkuriikkinen St-Ephrem, joka on syyrialaisen seurakunnan kirkko.
Matka jatkui kävellen latinalaiskortteleille syömään. Taas syötiin lounas pitkällä kaavalla, alkupaloina oli juustopiirasta ja sipulikeittoa, pääruokina juusto-peruna-pekonipaistosta ja taimenta pinaatilla,
jälkiruokina taas creme brulée ja creme caramel. Viinipullon kanssa lysti maksoi 51 euroa Saveurs de Savoie ravintolassa.
Sitten lähdimme etukäteen suunnitellulle käynnille Picpusin hautasmaalla kaupungin itälaidalle. Retken suunnittelu ilmeisesti petti jossain vaiheessa, koska paikka oli suljettu sunnuntaisin ja maanantaisin.
Hautausmaan puinen portti, mistä yli 1300 giljotiinin uhria kuljetettiin joukkohautoihin, kuitenkin nähtiin.
Palasimme Hotel de Villelle
ja sieltä BHV tavarataloon hankkimaan tuliaisia. BHV:ssä oli menossa kuuden päivän alennusmyyntien viimeinen päivä ja sen huomasi väen määrästä.
Siellä nauhoitettiin konserttia, jota kuuntelimme hetken ennen matkan jatkamista. Kiertelyä kirkossa oli rajoitettu, joten ympärilleen katselu jäi tekemättä.
Kävelimme Ile St-Louisin kautta Citélle. Lyhyen matkan varrelle mahtui posetiivaria ja polkupyöräakrobatiaa.
Citén päässä naposteltiin vähän juustoja viinin kanssa ennen Notre Dameen menoa.
Sunnuntai
illan messu oli käynnissä ja kirkossa oli taas upea tunnelma, savua
suitsukkeista, vahakynttilöiden tuoksua ja hienoa laulua.
Notre
Damen jälkeen veimme ylimääräiset tavarat hotellille ja lähdimme
päivälliselle Frog & Rosbifiin. Siellä syötiin hampurilaisannokset.
Ruuan jälkeen osallistuimme erikoiseen tapahtumaan , nimittäin
ranskalaiseen pub-visaan teemalla Sex, drug & Rock’n’roll. Onneksi
kysymykset esittiin myös englanniksi, mutta silti jouduimme tauoilla
pyytämään vetäjältä kertausta kysymyksistä. Vetäjä kun unohti välillä
mainita kysymyksen numeron ja taisipa joku englannin käännöskin unohtua.
Saldona kisasta oli 19½ / 30 pistettä jolla sijoittui parempaan keskiluokkaan kisassa. Tiimin nimi muuten oli ’Suomi – Finland – Perkele!’ ja sen joku yleisöstä osasi toistaa hienosti tuloksia luettaessa.
Maanantai 22.3.
Viimeinen päivä on aina hieman kiireinen ja vaatii pientä suunnittelua. Paluulento oli klo 19 ja siitä laskettiin taaksepäin että kentällä voisi olla klo 17, niinpä sinne pitäisi lähteä hotellilta viimeistään klo 16.Aamiaisen jälkeen kävimme tavaratalojen lähellä Monoprixissä hakemassa syötäviä ja juotavia tuliaisia. Niitä löytyi riittävän paljon sieltä, joten Galeries Lafayetten gourmet osasto jäi väliin.
Monoprixiä vasta päätä on St-Louis d’Antin kirkko jossa poikkesimme ensimmäistä kertaa vaikka vaatimatonta julkisivua on katseltu monesti.
Sisätilat osoittautuivat varsin hienoiksi .
Kävimme hotellilla pakkaamassa ostokset laukkuihin ja luovutimme huoneen puolelta päivin.
Ja koska en tee Pariisin matkaa ilman käyntiä kivikauppa Les Minerauxissa, lähdimme metrolla Louvren kauppakeskukseen. Käynti kaupassa oli onnistunut, kotiin tuomisiksi löytyi mm jalotopaasia, sugiliittia ja tansaniittia. Louvrelta jatkettiin Citén läpi Latinalaiskortteleille.
Citéllä oli käynnissä mielenosoitus ja kymmeniä poliiseja seuraamassa tilannetta, sivummalla seisoi poliiseja mellakkavarustuksessa.
Kävimme
kirjakaupoilla Gibert Jeunessa ostamassa matkaoppaita ja keittokirjoja
sekä söimme grecit
Aikaa oli vielä joten poikkesimme St-Severin kirkossa, missä joku soitti hienosti uruilla.
Soundi 1200-1400 luvun kirkossa on aika upea. Kirkolta lähtö mutkistui, kun portille oli pysäköity pakettiauto josta nostettiin kirkkoon pianoa siten ettei portista päässyt pujahtamaan mitenkään ulos. Kirkon toisesta päästä löytyi pieni sivuovi, josta kuitenkin pääsi pujahtamaan kadulle.
Ennen hotellille lähtöä hörpättiin vielä pysty-espressot tiskilla.
Maanantaiksi ostetut 10 metrolippua tuli käytettyä ja hotellilta kentälle lähdettäessä ostettiin automaatista liput kentälle. Matka kentälle sujui kivuttomasti, metron vaihto Gare l’Estin asemalla oli ennätysmäisen lyhyt eikä Gare du Nordillakaan joutunut hirveästi jumppaamaan laukkujen kanssa. RER-B kentälle kesti hieman yli puoli tuntia ja siellä oltiin hyvissä ajoin. Kentältä ostettiin vielä viimeiset ostokset. Kone lähti myöhässä kohti Helsinkiä, mutta onnistui myötätuulessa kuromaan aikataulun lähes kiinni. Sen verran tiukka vaihto oli, että toinen laukku kävi vielä jostain syystä seikkailemassa Tallinassa, saapuen kotiin vasta tiistaina illan suussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti